perjantai 2. toukokuuta 2014

Vappu


Tänäkin vuona vappu oli jätte glada, mutta ei niin klara. Toisin sanoin kuohuvaa kului juuri sopiva määrä pitäen juhlapoppoon hilpeänä koleassakin kelissä.




Viime vuoden tapaan kutsuimme joukon kavereitamme Tallinnasta kokemaan suomalaisen vapun. Tällä kertaa tarjosin maja- ja juhlapaikaksi vanhempieni kotia Espoossa, Anninan huolehtiessa tästä viime vuonna. Vanhempanikin tuntuivat nauttivan ystävieni tapaamisesta ja kirjavasta joukostamme johon kuului meidän suomalaisten lisäksi ranskalainen, ukrainalainen, venezuelalainen, amerikkalainen ja slovakialainen. 

Olen aina pitänyt vapusta, mutta vappu perinteiden erikoisuuden ja hauskuuden olen vasta tajunnut esiteltyäni niitä ulkomaalaisille. Vaikka aaton juhlat ovat toki aina hauskoja, parasta vapussa on mielestäni itse vappupäivän tunnelma ja piknik Ullanlinnanmäellä. On niin uskomatonta, kun koko puisto täyttyy erilaisista ihmisistä aina vauvasta vaariin. Jopa huonommallakin säällä ihmiset ovat iloisella tuulella ja tulevat puistoon nauttimaan herkkuja ja kilistelemään laseja. 
































Vaikka keli oli tosiaan aika viileä, vietimme mekin tunnin tai pari puistossa perunasalaatin, munkkien ja skumpan parissa. Lähdimme juuri oikeaan aikaan pois, taivaalta alkaessa ripsiä pisaroita. Espoossa meitä odottikin sitten vanhempani hampparien grillaus touhuissa ja tätini perhe vierailulla. Näiden herkkujen jälkeen tarjoutui ulkomaalaisille vieraillemme myös tilaisuus kokeilla äitini tekemää simaa. Kyllä taisi kelvata. 

Kaiken kaikkiaan vappu ja Suomi taisivat tehdä hyvän vaikutuksen vieraisiini, kalliita bussilippuja ja kylmää keliä lukuunottamatta. Seuraavaksi olisi sitten vuorossa juhannus perinteisiin opastus! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti