torstai 3. heinäkuuta 2014

Kiireetöntä


Elämä on viimeaikoina ollut hyvin kiireetöntä. Sana, joka sopii hyvin kesään, tuntuu hieman vieraalta ihmiselle, joka on tottunut ryntäämään tapahtumasta toiseen ja samalla panostamaan opiskeluun. No ehkä tämä on ollut hyvää lepoa sekä mielelle, että keholle, joka on useasti kiskottu sairaspedistäkin ylös aivan liian nopeasti. 







Illat olen istunut joko töissä tai kaverien kanssa kahvilla. Ehkä kyse on kurjista kesäsäistä, että ei ole ollut kauheasti intoa istuskella terasseilla. 

Mutta vihdoin sääkin taisi huomata kalenterinsivujen kääntyneen. Ilma oli iltasella vielä vähän viileähkö tuulen tuivertaessa mereltä, mutta kahvittelut auringossa onnistuivat silti ilman suurempia värinöitä.











Lukioikäisenä inhosin Espoota. Mielestäni kaupungista ei löytynyt edes sen verran viihdykettä ja kulttuuria, että sitä oikeaksi kaupungiksi voisi nimittää. En tiedä onko muutos tapahtunut minussa vai Espoossa vai peräti molemmissa, sillä nykyiisn löydän Esposta paljon hyviäkin puolia. 


Niinkuin Matinkylän uimarannan sympaattinen ja tunnelmallinen kahvila Merenneito, joka on kehittynyt paljon siitä pienestä jätskikioskista jona sen muistan. 








Kyllä minä vähän kaipaan elämää Tallinnan keskustassa menon ja melskeen keskellä. Myös viiden euron seutuliput puistattavat edelleen. Mutta on tässä rauhaisassa lähiöelämässäkin omat puolensa,. Kuten vaikka takapiha ja läheiset rannat, joihin pääsee nopeasti auringon tehdessä visiittiä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti