torstai 16. lokakuuta 2014

Kaunis ruska




Kaikki tuntuvat ylistävän syksyä ja sen mukana tullutta rauhoittumista. Minä en meinaa kestää pimeyden ja sateen aikaansaamaa apaattisuutta, joka valtaa kaverin kerrallaan, ja lopulta jopa minutkin. Teekuppi kädessä vällyjen välissä ehtii istua ihan tarpeeksi, joten en sitä nyt joka ilta jaksa harrastaa. 

Ja miksi nököttää sisällä nenä ruudussa, kun luonto on syksyllä juuri kauneimmillan. Huolestuttavasti sitä on täälläkin hukannut sen seikkaluhengen jonka voimalla kolusi kaupungin joka nurkkaa vaihdon alussa. Onneksi kaverit kiskovat välillä uusia kulmia nuuskimaan. Lähdimme ihastelemaan japanilaista puutarhaa, mutta matkalla sinne, eteemme osui vaikka mitä ruskan luomaa kauneutta. 













Lämmin ja kuiva syksy on antanut ehkä hieman harhaisen kuvan Hollannin säästä. Nyt nämäkin harhaluulot alkavat karista, ja sateenvarjo kuulua vakiovarusteisiin aina ulosastuessa. Ei se sademäärä tosin vieläkään ole sen pahempi kuin Suomessa tai Virossakaan. Kavereiden lomakuvia katsoessa sitä tosin miettii, että olisiko sittenkin kannattanut lähteä jonnekkin vähän etelämpään...

No oikeasti, olen täydellisen tyytyväinen maavalintaani. Vaikka toisaalta Hollanti ei ole niin kovin erilainen siitä mihin olen tottunut. Jotenkin tuntuu, että olisi mielenkiintoista nähdä ja kokea jotain vieläkin erilaisempaa. Mutta sen aika tulee vielä. Toistaiseksi olen tyytyväinen elämääni Euroopan ruskassa. 










Ja eiköhän tästä vielä piristytä, kun koekausi on selätetty. Ehkä tämä pimeys ja huono sää ovatkin ihan paikallaan näin kokeiden alla. Ei ole pahaksi viettää vähän useampi ilta oppikirjoihin uppoutuneena se kuuluisa teekuppi kädessä.

Vaikka eipä tässä nyt pitäisi valitella, sillä ei tässä kyllä tekemisen puutteesta ehdi kärsiä. Vanhemmat lentävät kylään tänään ja pitävät minut koko viikonlopun kiireisenä. Ensi viikolla minä puolestaan suuntaan Berliiniin. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti